top of page
Taustakuva_2k.jpg

BLOGI

Saanko surra lapsettomuuttani lapseni leikin äärellä? – Sekundaarilapsettomuus omana kokemuksena




Jo pienenä lapsena minulle mieluisinta leikkiä olivat nukkeleikit. Syötin, puin ja hoivasin. Yksi unelmistani on aina ollut nelilapsinen perhe. Tämä unelma ei kuitenkaan aivan toteutunut.

Hakeuduin terveydenhoitajaopintoihin, ja pian huomasin pitäväni eniten raskauteen ja lapsiin liittyvistä opinnoista. Neuvolan terkkana olenkin tehnyt pisimmän työurani. Tämä työ on minulle edelleen tärkeää, sillä viihdyn perheiden äärellä.


Toive raskaudesta oli yhä enemmän mielessäni. Vauvaa ei kuitenkaan alkanut kuulua. Kolmeen vuoteen! Älyttömän pitkä aika nuoren ihmisen elämässä. Kun sitten tein ilokseni positiivisen raskaustestin, oli unelmani täyttymässä. Jännittävin ja hämmästynein tuntein etenin raskauden kanssa. En voinut oikein uskoa asiaa edes todeksi, mutta keholliset muutokset pitivät huolen siitä, että asia oli mielessäni jatkuvasti.


Raskaaksi tulon odottaminen ja pettymys menkkojen alkamisesta on raskasta.

Seuraavia raskauksia ei myöskään alkanut kuulua pitkään aikaan. Lasten välillä on 6- ja 7-vuotta! Lapsettomuushoitoihin erikoistunut gynekologini sanoi, että olen saanut kaksi lottovoittoa, kun olen tullut luomusti raskaaksi. Raskaaksi tulon odottaminen ja pettymys menkkojen alkamisesta on raskasta. Sitä aikaa on ollut elämästäni yhteensä 16 vuotta. Tilanteelle on olemassa termikin; sekundaarilapsettomuus. Siitä kärsivät monet päivittäin ja erityisesti joka kuukausi. Tämä koskettaa noin joka kymmenettä pariskuntaa.


Sekundaarisella lapsettomuudella tarkoitetaan tilanteita, joissa uusi raskaus ei toiveista huolimatta ala vähintään vuoden sisällä. Syitä on paljon, eivätkä ne aina selviä. Syitä ovat mm. korkea ikä, PCOS, endometrioosi, ovulaatiohäiriö, jokin sairaus, miehen siittiöiden alhainen määrä tai niiden huono liikkuvuus.


Moni ei uskalla tuoda esiin toivetta useammasta lapsesta, jos on jo yhdelle lapselle vanhempi. Sekundaarilapsettomat jäävät yksin oman surunsa kanssa. Herkästi voi kuulla kommentteja, että onhan sinulla jo lapsi. Iloitse siitä. Voi myös kuulla sanottavan, että toiset eivät saa sitä ensimmäistäkään lasta. Näille kommenteille voi heittää märkää rättiä päälle. Uskalla haluta lapsia ja uskalla surra menetystäsi! Sinun elämäsi kuuluu vain sinulle ja sinun surusi on täysin oikeutettua.


Itseäni on auttanut lapsettomuuteen liittyvissä asioissa se, että olen puhunut aina asioistani avoimesti. En ole odotellut alkuraskauden ultraäänikäyntiä raskaudesta kertoakseni enkä ole piilotellut toivettani lapsista milloinkaan. Olen antanut surulleni luvan ja antanut sen näkyä. Näin on läheisilläni aina ollut mahdollisuus tukea ja jättää kysymättä sellaisia asioita, jotka olisivat voineet tuntua siinä hetkessä vaikeilta.


Aina olen elänyt siinä ajatuksessa, että minun lapsilukuni voi hyvin jäädä yhteen.

Työni äitiys- ja lastenneuvolassa ei ole koskaan ollut minulle hankalaa, vaikka asiakkaideni asiat ovat koskeneet omaa harrasta toivettani. Helppoon suhtautumiseeni on paljon vaikuttanut myös se, että olen yhden rakkaan lapsen saanut neuvolaterveydenhoitajatyöni alkuvaiheessa ja osannut iloita hänestä täysillä ennen seuraavien lasteni syntymää. Aina olen elänyt siinä ajatuksessa, että minun lapsilukuni voi hyvin jäädä yhteen.


Asenteeni elämään on auttanut minua kestämään sekundaarilapsettomuuttani. Kateus muiden elämään on minulle aina ollut vierasta. Uskoakseni aina löytyy joku toinen, jolla jokin omista asioistani on paremmin. Osaan myös nauttia toisten onnesta. Kun läheiseni ovat saaneet vauvoja, olen nauttinut pienistä nyyteistä ja perheiden onnesta. Iloitseminen toisen onnesta antaa myös minulle voimaa. Sama asenne näkyy ystävissänikin. He iloitsevat minun saavutuksistani aidosti. Suuri kiitos tästä opitusta asenteesta kuuluu isälleni, joka on aina ollut kiinnostunut muiden asioista ja osannut iloita toisten puolesta aidosti. Aito kiinnostus muiden elämästä on tärkeä lahja, jonka olen häneltä saanut.


Miten sitten voi valmistautua elämän kolhuihin? Ainakaan ei voi etukäteen tietää mitä seuraava hetki tuo tullessaan. Minä saan voimaa päiviini hyvin pienistä asioista. Se voi olla vesisateen ropina kattoikkunaan, hymyn kohtaaminen kadulla, leppäkertun askel lehdellä tai vastaleikatun nurmikon tuoksu. Jos uskaltaa pysähtyä seuraamaan ympärillä tapahtuvia asioita juuri nyt, pystyy vaikeissa tilanteissa näkemään, vaikka vain pienen pieniä hyviä asioita. Niistä saatavalla voimalla kasvaa usko paremmasta.


Lapsettomuuteen liittyvistä asioista on hyvä käydä juttelemassa seksuaaliterapiassa. Siellä pääsee purkamaan omia tunteitaan luottavaisessa ja asiakkaan asioita kunnioittavassa ilmapiirissä. Jos emme käsittele tunteitamme tai yritämme piilottaa ne, aiheuttaa se usein ahdistuneisuutta. Seksuaaliterapiassa saa tuntea kaikenlaisia tunteita, kuten syyllisyyttä, surua ja vihaa, jotka usein ovatkin lapsettomuudesta kärsivien tunteita. Koskaan ei ole haittaa puhua omista asioista, ja ammattilaiselle puhuminen antaa usein uusia näkökantoja sekä voimaa omaan elämään.


Vinkkaa kaverille tai varaa rohkeasti aika itsellesi seksuaaliterapiaan.


Aion kirjoittaa tätä blogia äitiys, parisuhde ja lasten hyvä kasvu mielessäni. Seuraava blogitekstini on ”Keho yllättää raskaudessa”.


Voit seurata minua myös Facebookissa ja Instagramissa.



bottom of page